Tummaa suklaata & Ceromonies

Vaikka vihaankin näitä työvuoroja, mitkä alkavat kesken päivää (kuten tänään klo15:00) ja jatkuvat myöhään iltaan, niin on näissä puolensakin. Miehen päästyä töihin ajelin auton takaisin kotipihaan ja kömmin sohvalle peiton kanssa. Koska telkkarista ei tähän aikaa tunnu tulevan yhtään mitään, niin jumituin selailemaan facebookissa tykkäämiäni sivustoja ja törmäsin ah aina niin ihanan McCoin kuvaan World Goth Dayn sivulla. Tämän innoittamana kipitin hakemaan mässykätköstö hieman tummaa suklaata ja pisti YouTubesta pyörimään Fields of the Nephilimin Ceromoniesin. Kissakin liittyi seuraani sohvalle ja nukahti syliini rapsutusten ja hyvän musiikin avittamana.

Onneksi on jo liput helmikuun keikalle ♥
Nyt pitää vain ihmetellä, kuinka kummassa maltan odottaa sinne asti.

Olen tainnut aikaisemminkin valittaa, kun tuolla konttorissa missä olen töissä ei tahdo työt riittää tekijöille ja vuoroja on lyhennetty, siirretty ja yksinkertaisesti ilmoitettu, ettei voi tulla töihin, kun ei ole mitään tekemistä. Ja tämä jos mikä turhauttaa, etenkin näin joulun alla! Vaikken joulusta niinkään välitä, niin rakastan ostaa ja paketoida lahjoja. Voisin helposti tuhlata satoja euroja ystävieni ja miehekkeen lahjoihin, siis jos vain olisi tuollaisia summia.. Olen tietenkin yrittänyt etsiä työpaikkaa, missä olisi varmemmat tunnit ja mistä voisi tienata enemmän, mutta tuossakin firmassa on puolensa. Koska teen myös toista työtä aina perjantaisin ja lauantaisin, niin olen sopinut olevani aina perjantait poissa tuolta konttorista. Ja tämä tuskin onnistuisi kovin monessa muussa paikassa.
Mutta eniten kuitenkin ärsyttää päivät jolloin mieheke pääsee töistä jo klo12 ja itse menen klo13 töihin tai vieläkin myöhempään. Onhan se sinäänsä kiva, että on omaa aikaa, mutta samalla turhauttaa, kun ei näe toista kuin parin tunnin ajan, ennen kuin on käytävä nukkumaan. Ja olen tunnetusti iltavirkku ja aamun torkku, eli jos työt alkavat iltapäivällä, eikä aamupäivästä ole mitään velvoitteita, niin en mie jaksa nousta sängystä kuin tuntia aikaisemmin ennen töihin lähtöä. Tästä syystä meikkaan harvemmin arkisin. Nukun mielummin. Ja yritän myös kovasti vedota siihen, että on hyvä pitää meikittömiä päiviä, jotta iho ei rasittuisi liikaa. Tuntuu, että päivä menee kokonaan ohi, kun töistä päästyä kerkiää käymään vain ruokakaupassa, tekemään kotona ruokaa (tai mieshän meillä yleensä ruoan tekee ♥), parin tunnin ajan olemaan läppärin ääressä & katsomaan tv:tä ja sitten pitääkin mennä nukkumaan. Huoh. Haluaisin työskennellä konttoriaikoina, kuten ennen. Silloin jäi aikaa muuhunkin. Mutta tilanteisiin on kai vain pakko sopeutua. Eihän tämäkään loputtomiin jatku.


Ääh! Peiton alta nouseminen ei houkuta ollenkaan. Haluaisin mielummin jatkaa F.E.A.R.in pelaamista. Mutta tiuku raksuttaa siihen tahtiin, että kai se on VNV Nationin Belovedin jälkeen noustava sohvalta ja mentävä vaihtamaan vaatteita. Auto vaatii kuitenkin taas lumesta putsaamista ja töihin päästyä haluan juoda kupin teetä kaikessa rauhassa ennen kuin aloitan työt. Mutta jos nyt kuitenkin vielä hieman Assemblage 23:tä soimaan..